Tiedän, että lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, mutta harrastan sitä silti aina välillä. Yritän pitää työajat kohtuullisina. Säähän en voi vaikuttaa, jos on kylmä niin on...
Muutama viikko sitten leikin valokuvaajaa ja houkuttelin tyttären mallikseni:
-Jipii, kivaa!!!
-Ai tollaset vaatteet...?!
-Mä oon ihan venäläisen näkönen, kauhee hattutekele, en laita.
-Hiljaa lapsi, oikeatkaan mallit ei saa valita mitä päälleen laittaa.
- Mul on kylmä
- Ihan kohta oon valmis, pari vielä..
- Kato tonne.. eikun sittekin tonne.. istu siinä, kengät pois..
-Äitiiii, mun kurkku on kipee..
- Juu, juu, ihan vähän vaan vielä, oikeetkin mallitkin joutuu kestämään vaikka mitä.
- Tää ei ollu yhtään kivaa,
lopetetaan jo... (oikeanpuoleinen alakuva kuvatkoon tunnelmia tämän repliikin jälkeen, he he)
No jos ei muuta, niin toivottavasti mallihalut karisivat. Vuosi sitten leikittiin tyttären kanssa kampaajaa ja laitettiin äidille raidat. Vartin nyppimisen jälkeen lapsiraukan hartiat olivat jumissa ja kampaajahaaveet haudattu. Mitäköhän ammatteja pitäisi vielä karsia... : )
No, kyllähän se ammatti sieltä sitten joskus valkenee. Ja voihan noita olla monia, niinkuin äidillä...
Kitaransoitto on uusi innostus, pöytälaatikkoon on ilmestynyt runo jos toinen ja suosikkisää on sateinen... äidin pieni runotyttö taitaa olla murkkumaailman portilla...
